Tuotenumero: 411194
Neliosainen Sähköasennukset-kirjasarja käsittelee rakennusten sähkö- ja teleasennuksia koskevia määräyksiä, ohjeita ja käytännön toteutustapoja.
Tässä sarjan ensimmäisessä osassa käsitellään rakennusten sähköasennuksia koskevia määräyksiä, sähköasennusten suojaus- ja mitoitusvaatimuksia, maadoituksia, kaapeleiden valintaa ja asentamista, johtoteitä ja johtimien liitoksia.
Keskeisin muutos, jolla on ollut vaikutuksia kirjasarjan sisältöön, on vuonna 2022 uudistunut pienjännitesähköasennuksia käsittelevä standardisarja SFS 6000.
Sisällöstä saat lisätietoja; Henrik Rousku, henrik.rousku@sahkoinfo.fi, p. 044 293 4409
Julkaisija: Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ryKirja toimii sekä sähköalan ammattilaisten käsikirjana että sähköalan oppilaitosten rakennusten sähköasennuksia käsittelevänä perusoppikirjana.
1 RAKENNUSTEN SÄHKÖASENNUKSIA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET, OHJEET JA MÄÄRITELMÄT
1.1 Yleistä
1.2 Sähköasennuksia koskevat määräykset
1.2.1 Sähköturvallisuuslaki
1.2.2 Sähkötöitä ja käyttötöitä koskevat vaatimukset
1.2.3 Sähkölaitteistoluokat ja tarkastukset
1.2.4 Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista (1434/2016)
1.2.5 sähkötyöturvallisuus
1.2.6 Koneiden sähkölaitteistot
1.3 Viranomaisohjeet
1.4 Muut ohjeet
1.4.1 Standardit
1.4.2 Sähkötietokortisto
1.4.3 Muita sähköasennuksia koskevia ohjeita
1.4.4 Valmistajan asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet
1.5 Sähköasennuksia koskevia määritelmiä
2 JAKELUJÄRJESTELMÄT JA KIINTEISTÖN SÄHKÖVERKOT
2.1 Jakelujärjestelmät
2.2 Kiinteistöjen sähköverkot
2.2.1 Liittyminen jakeluverkkoon
2.2.2 Kiinteistöjen sähkölaitteiston yleinen rakenne ja nimitykset
2.3 Esimerkkejä erityyppisten kiinteistöjen sähköverkosta
2.3.1 Omakotitalon sähköverkko
2.3.2 Rivitalon sähköverkko
2.3.3 Kerrostalon sähköverkko
2.3.4 Liike- ja toimistorakennukset sekä julkiset rakennukset
2.3.5 Teollisuusrakennukset
2.4 Liittymistehon mitoittaminen
2.4.1 Eri rakennustyyppien todelliset kuormitukset kokemuksen mukaan
2.4.2 Asuinrakennuksen huipputehon Phmax arviointi
2.4.3 mitoittavan tehon laskeminen muissa rakennuksissa
3 RAKENNUSTEN SUOJAUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET
3.1 Suojaus sähköiskulta
3.1.1 Sähkövirran vaikutus
3.1.2 Perussuojaus
3.1.3 Vikasuojaus
3.1.4 Vikavirtasuoja lisäsuojana
3.2 Ylivirtasuojaus
3.3 Ylijännitesuojaus
3.4 Alijännitesuojaus
3.5 EMC-suojaus
3.5.1 EMC-direktiivi sähköasennusten kannalta
3.5.2 EMC-vaatimukset sähköasennuksille
3.5.3 Komponenttien tarkoituksenmukainen käyttö
3.5.4 Hyvä suunnittelu- ja asennuskäytäntö
3.5.5 Dokumentointi
3.5.6 Standardi sisältää ohjeita häiriösuojaukseen
3.6 Suojaus lämmön vaikutuksilta
3.6.1 Valokaarivikasuoja (AFDD)
3.6.2 Liesien paloturvallisuus
4 MAADOTUKSET JA POTENTIAALINTASAUKSET
4.1 Maadoitusten perusteet ja määritelmät
4.2 Johtimien ja liittimien merkitseminen
4.3 Suojajohtimien mitoitus ja valinta
4.4 Maadoitusjohtimet
4.5 PEN-johtimet
4.6 Potentiaalintasaus
4.6.1 Yleistä
4.6.2 Pääpotentiaalintasaus
4.6.3 Lisäpotentiaalintasaus
4.6.4 Häiriösuojaukseen liittyvät maadoitukset ja potentiaalintasaukset
4.7 Maadoituselektrodit
4.8 Esimerkkejä maadoituksista ja potentiaalintasauksista
4.8.1 Pienjänniteliittymän maadoitus
4.8.2 Maadoitus liittymässä, jossa on muuntamo
4.8.3 Maadoitukset liittymissä, joihin tulee useita syöttöjä
5 JOHDON MITOITUS JA SUOJAUS
5.1 Mitoitusarvojen selvittäminen
5.2 Ylikuormitussuojaus
5.2.1 Perusteet ylikuormitussuojaukselle
5.2.2 Ylikuormitussuojaus johdonsuojakatkaisijoilla
5.2.3 Ylikuormitussuojaus sulakkeilla
5.2.4 Kompakti- ja ilmakatkaisijat
5.2.5 Ylikuormitussuojien pois jättäminen
5.2.6 Rinnankytkettyjen johtimien ylikuormitussuojaus
5.3 Johdon kuormitettavuus
5.3.1 Perusteet johdon kuormitettavuudelle
5.3.2 Johtojen kuormitettavuustaulukot
5.3.3 Korjauskertoimet
5.3.4 Esimerkkejä johdon mitoituksesta
5.3.5 Nollajohtimen mitoitus
5.3.6 Kaapelien rinnankytkentä
5.3.7 Asennusolosuhteiden muutokset asennusreitin varrella
5.4 Oikosulkusuojaus
5.4.1 Suojauksen perusteet
5.4.2 Sulakkeiden ominaisuuksia
5.4.3 Rinnankytkettyjen johtimien oikosulkusuojaus
5.5 Syötön nopean poiskytkennän ehtojen toteutuminen
5.6 Selektiivisyys
5.6.1 Yleistä
5.7 Jännitteenalenema
5.7.1 Jännitteenalenema jakeluverkossa
5.7.2 Jännitteenalenema rakennuksen sähköverkossa
6 SÄHKÖASENNUSTEN KAAPELIT JA JOHTIMET
6.1 Yleistä kaapelin valinnasta
6.2 Eristetyt energiakaapelit
6.2.1 Asennus- ja voimakaapelit
6.2.2 Tyyppimerkinnöistä
6.2.3 Johtimien tunnistaminen
6.2.4 Kaapelien ja johtimien nimellisjännite
6.2.5 Kaapelilajit
6.2.6 Olosuhteiden vaikutus kaapelin valintaan
6.2.7 Kaapeleiden palosuojausominaisuudet
7 JOHTOTIET
7.1 Kaapelihyllyt
7.1.1 Yleistä
7.1.2 Alumiiniset kaapelihyllyt
7.1.3 Teräksiset kaapelihyllyt
7.1.4 Palon aikana toimivat johtojärjestelmät
7.2 Johtokanavat
7.2.1 Alumiiniset johtokanavat
8 LIITOKSET JA KAAPELIPÄÄTTEET
8.1 Yleistä
8.2 Johtimien keskinäiset liitokset
8.3 Erityypiset liittimet kuparijohtimille
8.3.1 Eristeen läpäisevät liittimet
8.3.2 Puristusliitokset
8.3.3 Huppuliittimet
8.3.4 Jousiliittimet
8.3.5 Ruuviliittimet
8.4 Ryhmäjohdon jatkaminen
8.5 Alumiinijohtimien liitokset
8.5.1 Liitäntätila
8.5.2 Liittäminen
8.5.3 Al-kaapelikengän asennus
8.5.4 Ruuvikiristeiset liittimet
8.5.5 Hitsattavat liittimet
8.5.6 Ruuviliitokset
8.6 1 kV kaapelin päätteet ja jatkokset
8.7 Liitosten huolto ja kunnon tarkkailu
8.8 Maadoituselektrodien liitokset
8.8.1 Yleistä
8.8.2 Maassa olevat liitokset
8.8.3 Muut liitokset
Koko B5, 237 sivua.
5., uudistettu painos.
Marraskuu 2022
ISBN 978-952-231-356-0
Julkaisija: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry
Sähkötekniikka