Kirja sisältää runsaasti alan viranomaismääräyksiä ja standardeja täydentäviä ja havainnollistavia ohjeita. Sähköasennusten suojausvaatimuksia on selvennetty esimerkkien ja kuvien avulla. Lisäksi kirjassa on paljon suojalaitteiden valintaan liittyviä ohjeita ja lisätietoja. Merkittävä osa kirjasta käsittelee eri asennustapoja ja niiden käytännön soveltamiseen liittyviä asioita. Myös maadoitusten käytännön toteutusta on käsitelty laajasti. Kirja sisältää ohjeita myös erityistilojen ja erikoislaitteistojen sähköasennusten toteutukseen. Uutena aihealueena on räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennukset.
Kirjan edellisen painoksen (2012) jälkeen standardisarjaan SFS 6000 on tullut merkittäviä muutoksia. Sähköturvallisuuslaki on uusittu vuoden 2017 alussa ja standardisarjaan SFS 6000 on tullut merkittäviä muutoksia vuoden 2017 syksyllä. Myös standardien SFS 6001 ja SFS 6002 aiheuttamat muutokset on otettu huomioon. Kirja noudattaa pääosin samaa jaottelua kuin standardisarja SFS 6000.
Kirja pohjautuu Sähkötarkastuskeskuksen ensimmäisen kerran vuonna 1995 julkaisemaan kirjaan D1-95 Käsikirja rakennusten sähköasennuksista
Julkaisija: Sähköinfo OyKirjan ensisijaisena tarkoituksena on antaa lisäohjeita rakennusten sähköasennuksia koskevien olennaisten turvallisuusvaatimusten sekä standardien soveltamisessa.
Kirja soveltuu sekä rakennusten sähköasennusten parissa työskenteleville että myös alan opiskelijoille.
1 SÄHKÖASENNUKSIA KOSKEVAT VAATIMUKSET
1.1 yleistä
1.2 Sähkölaitteistoja koskevat olennaiset turvallisuusvaatimukset
1.3 Suunnittelu
1.3.1 Suojausvaatimusten toteutumisen varmistaminen sähköasennusten suunnittelussa
1.3.2 Suunnittelun lähtötiedot
2 Sähkövirran vaikutus ihmiseen ja sähkötapaturmien ensiapu
2.1 ihmiskehon impedanssi
2.1.1 Yleistä
2.1.2 Määritelmiä
2.1.3 Kehon impedanssiin vaikuttavat tekijät
2.1.4 Ihmiskehon kokonaisimpedanssin (zt) suuruus
2.1.5 Kehon alkuresistanssin (ro) arvo
2.1.6 Kehon impedanssien riippuvuus kosketuspinta-alasta 50/60 hz vaihtovirralla ja tasavirralla
2.2 Vaihtovirran vaikutukset
2.2.1 Yleistä
2.2.2 Määritelmiä
2.2.3 Virran vaikutukset
2.2.4 Sydänkertoimen f käyttö
2.3 Tasavirran vaikutukset
2.3.1 yleistä
2.3.2 Määritelmiä
2.3.3 Virran vaikutukset
2.4 Sähkötapaturman ensiapu
2.4.1 ensiapukoulutus
3 YLEISTEN OMINAISUUKSIEN MÄÄRITTELY
300 Yleistä
311 Suurin kuormitus ja kuormituksen tasaus
312 Jakelujärjestelmät
33 Sähkölaitteistojen yhteensopivuus
34 Huollettavuus
35 Turvajärjestelmät
4 SUOJAUSMENETELMÄT
41 Suojaus sähköiskulta
41.1 Perussuojaus
41.1.1 Suojaus eristämällä jännitteiset osat
41.1.2 Suojaus käyttämällä suojuksia tai kotelointia
41.1.3 Suojaus esteiden avulla
41.1.4 Suojaus sijoittamalla jännitteiset osat kosketusetäisyyden ulkopuolelle
41.2 Vikasuojaus
41.2.1 Vikasuojaus syötön automaattisen poiskytkennän avulla
41.2.2 Suojaus suojaeristystä käyttäen
41.2.3 Suojaus käyttäen eristävää ympäristöä
41.2.4 Suojaus käyttäen paikallista maasta erotettua .... potentiaalintasausta
41.2.5 Suojaus käyttäen sähköistä erotusta
41.3 Lisäsuojaus vikavirtasuojaa käyttäen
41.4 Pienoisjännitteiden käyttö
41.4.1 SELV- ja PELV-järjestelmät
41.4.2 Toiminnallinen pienoisjännite (FELV)
42 Suojaus lämmön vaikutuksilta
43 Ylivirtasuojaus
431 Yleistä
432 Suojalaitteiden rakenne
43.1 Ylikuormitussuojaus
43.2 Oikosulkusuojaus
43.3 Ylikuormitus- ja oikosulkusuojauksen yhteensovittaminen
44 Suojaus jännitehäiriöiltä ja sähkömagneettisilta häiriöiltä
44.1 Pienjänniteasennusten suojaus suurjännitejärjestelmän maasulkujen vaikutuksilta
44.2 Ilmastollisilta ylijännitteiltä ja kytkentäylijännitteiltä suojautuminen
44.3 Suojaus sähkömagneettisilta häiriöiltä
5 SÄHKÖLAITTEIDEN VALINTA JA ASENTAMINEN
51 Yleiset säännöt
512 Sähkölaitteiden kotelointiluokat
514 Tunnistaminen ja dokumentointi
515 Keskinäisten haitallisten vaikutusten ehkäiseminen
516 Suojajohtimen virtaa koskevat vaatimukset
52 Johtojen valinta ja asentaminen
520 Yleistä johtojen valinnasta ja asentamisesta
521 Erilaiset johdot
522 Ulkoisten tekijöiden vaikutukset
523 Johtojen kuormitettavuus
524 Johtimien poikkipinta
525 Jännitteenalenema kuluttajan sähköasennuksissa
526 Liitokset
527 Palon leviämisen minimointi
53 Kytkinlaitteet
532 Vikasuojaukseen käytettävät suojalaitteet
533 Ylivirtasuojat
534 Ylijännitesuojat
536 Suojalaitteiden välinen koordinaatio
537 Erotus- ja kytkentälaitteet
538 Valvontalaitteet
54 Maadoittaminen ja suojajohtimet
54.1 Maadoitusten perusteet ja määritelmät
54.2 Johtimien ja liittimien merkitseminen
54.3 Suojajohtimien mitoitus ja valinta
54.4 Maadoitusjohtimet
54.5 PEN-johtimet
54.6 Potentiaalintasaus
54.7 Maadoituselektrodit
54.8 Esimerkkejä maadoituksista ja potentiaalintasauksista
55 Muut sähkölaitteet
551 Generaattorilaitteistot
554 Sähkömoottorin suojaus
555 Muuntajan sijoittaminen
556 Akusto
557 Ohjausvirtapiirit
558 Kondensaattorilaitteisto
559 Valaisimen asentaminen
56 Turvajärjestelmät ja palonkestoiset asennustavat
6 TARKASTUKSET
61 Käyttöönottotarkastukset
61.1 Yleistä
61.3 Testaus: mittaukset ja toiminnalliset kokeet
61.4 Käyttöönottotarkastusten dokumentointi
62 Kunnossapitotarkastukset
7 ERITYISIÄ ASENNUKSIA TAI ASENNUSOLOSUHTEITA KOSKEVAT OHJEET
701 Kylpy- ja suihkutilat
702 Uima-allastilat
703 Saunat
704 Rakennustyömaat
705 Maa- ja puutarhatalouden sähköasennukset
706 Ahtaat johtavat tilat
708 Leirintäalueet
709 Pienvenesatamat
710 Lääkintätilojen sähköasennukset
711 Messujen ja näyttelyiden tilapäislaitteistot
712 Valosähköiset tehonsyöttöjärjestelmät
713 Kalusteet
714 Ulkovalaistusasennukset
715 Pienoisjännitteiset valaistusjärjestelmät
717 Siirrettävät ja liikutettavat laitteistot
721 Matkailuajoneuvojen sähköasennukset
722 Sähköajoneuvojen syöttö
729 Jakokeskusten asentaminen
740 Huvipuistojen, tivolien ja sirkusten huvilaitteiden;
myyntikojujen ja vastaavien tilapäiset sähköasennukset
753 Lämmitysjärjestelmät
8 Eräitä asennuksia koskevat täydentävät vaatimukset
801 jakeluverkot
802 Sähköasennusten korjaus-, muutos- ja laajennustyöt
803 Sähkölaitekorjaamot ja laboratoriot
804 Kuivat, kosteat ja märät sekä ulkotilat
813 Pistokytkimen valinta ja asentaminen
814 Kaapelin asentaminen maahan, veteen tai maan pinnalle
9 SÄHKÖASENNUKSET RÄJÄHDYSVAARALLISISSA TILOISSA
9.1 Johdanto
9.2 Olosuhteita koskevat määräykset
9.2.1 Räjähdyssuojausasiakirja
9.3 Standardit
9.4 Tilaluokitus
9.4.1 Yleistä
9.4.2 Tilaluokituksen tarve ja suorittaja
9.4.3 Palavaa nestettä tai kaasuja sisältävien tilojen tilaluokitus
9.4.4 Pölytilojen osalta tilaluokituksen tarve
9.5 Asennusvaatimukset räjähdysvaarallisissa tiloissa
9.5.1 Perusedellytykset
9.5.2 Suunnittelu
9.5.3 Kaapelointi
9.5.4 Lämmityslaitteiden asennukset
9.5.5 Ylivirtasuojaus
9.5.6 Suojamaadoitus ja potentiaalintasaus
9.5.7 Hätälaukaisu ja erottaminen
9.5.8 Dokumentointi
9.6 Räjähdyssuojausrakenteet
9.6.1 Yleistä
9.6.2 Räjähdyspaineen kestävä rakenne, Exd
9.6.3 Varmennettu rakenne, Exe
9.6.4 Luonnostaan vaaraton rakenne, Exi
9.6.5 Öljytäytteinen rakenne, Exo
9.6.6 Suojatuuletteinen rakenne, Exp
9.6.7 Hiekkatäytteinen rakenne, Exq
9.6.8 Massavalurakenne, Exm
9.6.9 Suojausrakenne “n”, Exn
9.6.10 Erikoisrakenne, Exs
9.6.11 Pölyräjähdysvaarallisen tilan tiivis kotelo ”tD”
9.6.12 Merkinnät
9.7 Laitevalinta räjähdysvaarallisissa tiloissa
9.7.1 Yleistä
9.7.2 Palavat nesteet, kaasut, höyryt ja sumut
9.7.3 Pölyräjähdysvaarallisten tilojen laitevalinta
9.8 Räjähdysvaarallisten tilojen sähköasennusten tilojen tarkastukset ja kunnossapito 440
9.9 Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettävien laitteiden korjaus ja huolto
Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton jäsenet saavat liiton tuotteista jäsenalennuksen. Jäsenhinnat koskevat STULn varsinaisia jäseniä, jäsenjärjestöjen jäseniä, yhteistoimintajäseniä sekä tiedotussopimuksen tehneitä oppilaitoksia. Jäsenyytesi tunnistetaan kun kirjaudut tilauksen yhteydessä.
Koko A4.
Sivuja 448.
24., uudistettu painos.
Syyskuu 2017
ISBN 978-952-231-237-2 (nid.)
Sähkötekniikka